Vuoden Ressut

Vuoden 2017 Ressu, lääketieteen ja kirurgian tohtori, neurologian emeritusprofessori Markku Kaste (yo -60)

Vuoden 2017 Ressu professori Markku Kaste

Neurologian emeritusprofessori Markku Kaste (s. 1941) on kautta maailman tunnettu aivoverenkiertohäiriöiden (AVH) tutkija ja hoitojen kehittäjä, hän kuuluu maailman kymmenen arvostetuimman AVH-tutkijan joukkoon.  Suomeen on hänen johdollaan kehitetty eräs maailman parhaiten järjestetyistä aivoverenkiertohäiriöiden akuuttihoidoista.

Markku Kaste on viimeksi toiminut Helsingin yliopiston neurologian professorina ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan neurologian klinikan ylilääkärinä. Kaste oli mukana perustamassa vuonna 1982 Nordic Stroke Societyn, 1996 European Stroke Initiativen, 2006 World Stroke Organizationin ja 2007 Finnish Stroke Societyn. Hän on toiminut aivoverenkiertohäiriöiden maailman arvostetuimman tieteellisen lehden, Stroke:n, Euroopasta vastaavana toimittajana 2000-05 ja toimii edelleen lehden konsultoivana toimittajana.

Markku Kasteen  puhe  ja esitys

Vuoden 2016 Ressu, korkeimman oikeuden presidentti Timo Esko (yo -71)

Vuoden 2016 Ressu - korkeimman oikeuden presidentti (yo -71)

Vuoden 2016 Ressu, Timo Esko

Korkeimman oikeuden presidentti Timo Esko (s. 1952) on ominaisuuksiltaan ressujen ressu eli konstailematon, luotettava, asioihin hyvin perehtyvä sekä itsenäinen ja periaatteellinen. Nämä ominaisuudet edustavat ressulaisuutta sen parhaassa merkityksessä. Ne ovat myötävaikuttaneet hänen merkittävään työuraansa ja rakentaneet hänen henkilökohtaista laajaa arvostustaan.

Timo Eskon ura oikeustieteilijänä on ollut poikkeuksellisen laaja-alainen ja menestyksekäs. Juristiksi valmistumisensa jälkeen hän on toiminut Helsingin yliopistossa tutkijana ja opettajana vuodet 1976-87, asianajajana vuodet 1992–2006, korkeimman oikeuden oikeusneuvoksena vuodet 2006–12, Turun hovioikeuden presidenttinä vuodet 2012-15 ja 1.1.2016 lukien korkeimman oikeuden presidenttinä. Lisäksi Esko on toiminut Helsingin yliopiston hallintojohtajan vaativassa tehtävässä vuodet 1987-92 sekä laajalevikkisen oikeustieteellisen aikakausikirjan Defensor Legiksen päätoimittajana vuodet 1994-2006.

Timo Eskon puhe

Vuoden 2015 Ressut, toimittajat Riku Rantala ja Tuomas Milonoff (yo -94)

Vuoden 2015 Ressut, Riku Rantala ja Tuomas Milonoff

Toimittajat Riku Rantala (s. 1974) ja Tuomas “Tunna” Milonoff (s. 1974) ovat työlleen omistautuneita ressuja, jotka ovat rämäpäisellä ja kunnianhimoisella tavalla saaneet suomalaiset tuntemaan maailmaa paremmin. Rantala ja Milonoff tutustuivat toisiinsa Ressun lukiossa vuonna 1991.Vuoden 2015 Ressut Riku Rantala ja Tunna Milonoff

Miesten persoonia kuvaa se, että ylioppilaskirjoitusten jälkeen Rantala lähti inttiin, mutta Milonoff Intiaan. Myöhemmin Milonoff innosti Rantalankin reissaamaan, ja syntyi unelma: maailmanympärimatka, joka rahoitettaisiin kuvaamalla tv-sarja. Näin syntyi Madventures-sarja, jonka esitysoikeudet on sittemmin myyty lähes 200 maahan. Radio- ja tv-sarjojen ja kuuden Mad-tietokirjan tuotanto on palkittu mm. vuonna 2012 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla ”maantieteen ja maailman tuntemuksen edistämisestä erityisesti nuorisoa kiinnostavalla tavalla”.

Tällä hetkellä miehet tuottavat mm. Yleisradiolle Venla-palkittua, dokumentti-elokuvia esittävää transmediasarjaa Docventuresia ja pyörittävät omaa Gimmeyawallet Productions Oy –tuotantoyhtiötään.

Riku Rantalan puhe

Vuoden 2014 Ressu, apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty (yo -97)

Vuoden 2014 Ressu, Laura Räty

Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty tavoittaa nykyisellä toiminnallaan monen ikäisiä helsinkiläisiä tulevista puhumattakaan. Täten hän on osoittanut Ressun ja ressulaisuuden myönteisen merkityksen työelämässä ja yhteiskunnassa menestymiselle sekä ylläpitänyt ja vahvistanut Ressun hyvää mainetta. ”Minulle ressuus on koko elämänmittainen kunniatehtävä. Kouluna Ressu vaikutti voimakkaasti elämänuran valintaani ja sytytti palon yhteisten asioiden hoitamiseen.”Vuoden 2014 Ressu, apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty, yo 1997 

Räty on työskennellyt lääkärinä muun muassa HUS Hyvinkään sairaalassa. Hän on myös toiminut Helsingin kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä sekä valtuustoryhmän puheenjohtajana.  Vuosina 2014–15 hän toimi Stubbin hallituksen sosiaali- ja terveysministerinä. Räty oli vuosina 2013–14 myös Kevan hallituksen puheenjohtaja. Räty valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 2006.

Laura Rädyn puhe

Vuoden 2013 Ressu, professori Heikki Räisänen (yo -60)

Vuoden 2013 Ressu Heikki Räisänen, yo 2013

Vuoden 2013 Ressu, Heikki Räisänen

 

Emeritusprofessori Heikki Räisänen (s. 1941, k. 2015) oli suomalainen teologian tohtori, joka toimi vuosina 1975–2006 Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan Uuden testamentineksegetiikan professorina. Lisäksi Räisänen toimi Suomen Akatemian tutkijaprofessorina 1984–94 ja akatemiaprofessorina 2001–06. Eläkkeelle siirryttyään Räisänen jatkoi oppiaineensa dosenttina.

Heikki Räisäsen puhe

 

Vuoden 2012 Ressu, pääkonsuli Johannes Koroma (yo -62)

Vuoden 2012 Ressu, Johannes Koroma

Johannes Koroma (s. 1943) oli Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton ensimmäinen toimitusjohtaja 1993–2003. Sitä ennen hän toimi sanomalehti Uuden Suomen päätoimittajana 1976–1989. Hän jäi eläkkeelle 60-vuotiaana ja toimii erilaisissa yhteiskunnallisissa tehtävissä, kolumnistina ja puhujana. Tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi Koromalle pääkonsulin arvonimen vuonna 2009. Sotilasarvoltaan Koroma on kapteeni.
Johannes Koroman puhe

 

 Vuoden 2011 Ressu, oikeustieteen professori Kaarlo Tuori (yo -67)

Yleisen oikeustieteen professori, akatemiaprofessori Kaarlo Tuorin  ”työlle on ominaista syvällinen oikeusteorian ja -filosofian tuntemus sekä laaja eri maiden perustuslakien tuntemus. Tuori keskittyy Euroopan valtiosääntöjen moninaisuuteen”.

Vuoden 2011 Ressu Kaarlo Tuori

Vuoden 2011 Ressu, Kaarlo Tuori

Oikeustieteellisen tiedekunnan internet-sivuilla luonnehditaan Tuoria seuraavasti: “Kaarlo Tuori on arvostetuimpia perustuslain tuntijoita maassamme. Hänen vaikutuksensa voimassa olevaan lainsäädäntöömme ja oikeuskulttuuriimme on ollut monipuolista. Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa hän on usein kuultu asiantuntija. Hänellä on filosofisen lukeneisuuden lisäksi myös käytännön oikeuselämän vankka tuntemus. Teorian ja käytännön, lukeneisuuden ja vastuunoton yhdistelmät ovat ressulaisuuden avaimia.“

Kaarlo Tuorin puhe

Vuoden 2010 Ressu, kokki Sami Garam (yo -86)

Vuoden 2010 Ressu Sami Garam

Vuoden 2010 Ressu, Sami Garam

Monitoimimies Sami Garam (s. 1967) on tunnettu muun muassa mediakokkina, juontajana, kolumnistina, Aku Ankka -aiheisten slangiversioiden luojana ja tv-kasvona.

Garam on julkaissut useita eri kirjoja. Hän on muun muassa kääntänyt slangiksi Seitsemän veljestä ja kirjoittanut lukuisia keittokirjoja. Hän on myös tehnyt tv-ohjelmaa lapsille ja toiminut kehitysvammaisten ohjaajana.

Sami Garamin puhe

Vuoden 2009 Ressu, muusikko Jukka Kuoppamäki (yo -60)

Vuoden 2009 Ressu Jukka Kuoppamäki

Vuoden 2009 Ressu, Jukka Kuoppamäki

Jukka Kuoppamäki  on tullut suurelle yleisölle tutuksi laulajana ja esiintyvänä taiteilijana. Sininen ja valkoinen vuodelta 1972 on sittemmin muuttunut yhdeksi tunnetuimmista klassikoista löytäen tiensä koulukirjoihin, karaokeen ja epäviralliseksi Maamme-lauluksikin se on nimetty. Laulajan ura alkoi kuitenkin jo koulupoikana. Kuoppamäkeä tituleerattiin myös Suomen ensimmäiseksi hipiksi.

Jukka Kuoppamäki on itse esittämiensä laulujen lisäksi säveltänyt yli 1500 kappaletta muiden suomalaisten viihdetaitajien esitettäväksi.

Kuoppamäen laulujen perusjuonteena polveilee syvä kiintymys ihmiseen ja synnyinmaahan, vaikka hän itse onkin viettänyt viime vuosikymmeninä yhä suuremman osan ajastaan ulkomailla.

Jukka Kuoppamäen puhe.

Vuoden 2008 Ressu, vuorineuvos Jorma Eloranta (yo -69)

Vuoden Ressu 2008 Jorma Eloranta

Vuoden Ressu 2008, Jorma Eloranta

Vuorineuvos Jorma Eloranta on tehnyt mittavan uran suomalaisen teollisuuden ja elinkeinoelämän parissa.

Diplomi-insinööri Eloranta on toiminut Metso-konsernin toimitusjohtajana vuodesta 2004 lähtien. Tämän monipuolisen työalan lisäksi hän on luonut lukuisia keskustelevia kontakteja yhteiskunnan eri alojen välille. Vuorineuvokseksi hänet nimitettiin marraskuussa 2007.

Ominaista Elorannalle on ollut erityisesti erilaisten verkostojen, oppimisen ja koulutuksen esiin tuominen yhteiskuntaa kehittävänä voimavarana. Tätä kuvastaa jo hänen toimintansa sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) että Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan (TKY) pääsihteerinä. Lisäksi hän oli aikoinaan aktiivisesti mukana perustamassa Ressut ry järjestöä.

 

 Vuoden 2007 Ressu, amiraali Jan Klenberg (yo -49)

Vuoden 2007 Ressu Jan Klenberg

Vuoden 2007 Ressu, Jan Klenberg

 

Amiraali Jan Klenberg oli puolustusvoimain komentajana 1990-94. Hän monipuolisti suomalaista kuvaa armeijasta olemalla ensimmäinen meriupseeri kyseisessä virassa. Virkakautenaan ja myös sen jälkeen Klenberg on luonut lukuisia keskustelevia kontakteja yhteiskunnan eri alojen välille. Ominaista hänelle on ollut myös kansainvälisyys, jonka perustaa loivat jo kouluajan kokemukset sekä erityisesti toimiminen tutkijana Harvardin yliopistossa vuosina 1966-67.

Jan Klenbergin puhe.

Vuoden 2006 Ressu, ylitarkastaja Harri Dahlström (yo -55)

http://evo.dy.fi/exitium/ressut/wp-content/uploads/2016/03/Vuoden 2006 Ressu Harri Dahlström (kuva Seppo Sarkkinen, YLE).jpg

Vuoden 2006 Ressu, Harri Dahlström

Harri Dahlström (s. 1935 k. 2012) tuli suurelle yleisölle tunnetuksi Luontoillasta, joka on yksi radion ja sittemmin television suosituimmista ja pitkäikäisimmistä ohjelmista.

Dahlströmin erikoisalaa ohjelmassa oli kaikki kaloihin ja veteen liittyvä, ja vastaukset olivat niin luontevia ja sujuvia, ettei aivan heti voinut kuvitella äänessä olevan virkamiehen eli maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastajan, jota toimea hän hoiti eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Luontoillan lisäksi hän kirjoitti ja toimitti useita kirjoja, laati lukuisia artikkeleita ja toimi monissa eri luontoalan järjestöissä. Kalojen biologian ohella hän toi esiin oivallisesti myös kalastuksen monia suomalaiseen kulttuuriin ja maailmankuvaan läheisesti liittyviä piirteitä. Yhtenä keskeisistä kimmokkeista tälle uralleen Ressusta vuonna 1955 ylioppilaaksi kirjoittanut Dahlström mainitsi koulunsa ja siellä vireästi jo 1940-luvulla aloitetun luonto- ja muun harrastustoiminnan, jotka ovat vaikuttaneet myös laajemmin yhteiskuntaan.

Vuoden 2005 Ressu, kirjailija Hannu Raittila (yo -75)

Vuoden 2005 Ressu Hannu Raittila

Vuoden 2005 Ressu, Hannu Raittila

 

Hannu Raittila (s. 1956)  on Finlandia-palkinnon saanut ammattilaiskirjailija, joka on tehnyt proosateosten lisäksi muun muassa näytelmiä, kuunnelmia tv-käsikirjoituksia ja elokuvakäsikirjoituksen. Hän kirjoittaa myös lehtiin. Hänen tunnetuimpia proosateoksiaan ovat Ei minulta mitään puutu (WSOY 1998) ja Canal Grande (WSOY 2001).

Hannu Raittila  on opiskellut Helsingin yliopistossa historiaa ja filosofiaa.

Vuoden 2004 Ressu, dosentti Pekka Gronow (yo -61)

Vuoden 2004 Ressu, Pekka Gronow

Pekka Gronow (s. 1943) oli  Yleisradion äänitearkistojen päällikkö. Pekka Gronow on tehnyt merkittävän työn musiikkitoimittajana, musiikin tutkijana, kulttuurihistoroitsijana, opettajana ja luennoitsijana, monien unohtuneiden musiikoiden ja heidän tuotantonsa esiintuojana. Pekka Gronow on kansainvälisesti arvostettu tutkija ja asiantuntija, joka on palkittu monilla kansainvälisillä ja kotimaisilla kunnianosoituksilla ja tunnustuspalkinnoilla. Hän on jättänyt lähtemättömästi jälkensä Suomen kevyen musiikin elämään, niin jazziin, bluesiin kuin poppiinkin – alkaen Porin Jazzista. Hän on esimerkillsellä tavalla ollut yhtäaikaa kansainvälinen ja kansallinen, tutkija ja käytännön toteuttajana, opettaja ja musiikin tekijä. Hänessä henkilöotyy hyvin ja kauniisti se mitä Vuoden Ressun arvolta odotetaan.

Vuoden 2003 Ressu, professori Pentti Siltanen (yo -44)

Vuoden 2003 Ressu Pentti Siltanen

Vuoden 2003 Ressu, Pentti Siltanen

Sydänkirurgian professori Pentti Siltanen (s. 1926) valmistui lääkäriksi 1954, sisätautien erikoislääkäriksi 1961 ja kardiologiksi 1965. Hän oli sydänkirurgisen ryhmän kardiologina thoraxkirurgian klinikassa vuosina 1963–71, joilta vuosilta hän teki kertyneestä synnynnäisten vikojen aineistosta väitöskirjan vuonna 1968. Hän toimi Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sydäntutkimusosaston pitkäaikaisena ylilääkärinä vuosina 1972– 89. Tuohon ajanjaksoon osui sairaalamaailman suuri koronaarikirurgian läpimurto. Hän oli mukana perustamassa Suomen Kardiologista Seuraa vuonna 1967 ja toimi sen  varainhoitajana, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana. Vuonna 1991 hänet valittiin seuran kunniajäseneksi.

 

Vuoden 2002 Ressu, oikeus- ja valtiotieteen tohtori Olavi Heinonen (yo -57)

Vuoden 2002 Ressu Olavi Heinonen

Vuoden 2002 Ressu, Olavi Heinonen

 

Olavi Heinonen (s. 1938) oli korkeimman oikeudenpresidentti 1990–2001. Heinonen on korkeimman oikeuden kaikkien aikojen nuorin jäsen. Heinosen nimitettiin korkeimman oikeuden jäseneksi jo 32-vuotiaana hänen olleessaan rikosoikeuden apulaisprofessori Helsingin yliopistossa ja eduskunnan lakivaliokunnan sihteerinä. Heinonen oli aikaisemmin vankilaoikeuden puheenjohtaja 1975–84. Koulutukseltaan Heinonen on koulutukseltaan oikeustieteen tohtori (1966) ja valtiotieteen tohtori.

Vuoden 2001 Ressu, professori Jarkko Hautamäki (yo -67)

Vuoden 2001 Ressu Jarkko Hautamäki

Vuoden 2001 Ressu, Jarkko Hautamäki  (kuva Markku Verkasalo)

Erityispedagogiikan professori Jarkko Hautamäki (s. 1948)  aloitti psykologian opinnot Helsingin yliopistossa vuonna 1968 valmistuen filosofian maisteriksi vuonna 1972. Hautamäki väitteli loogis-matemaattisen ajattelun kehityksestä suomalaisessa peruskoulussa vuonna 1984 Joensuun yliopistossa. Hautamäki on Suomalaisen tiedeakatemian jäsen.  Työskenneltyään tutkijana Yleisradiossa, Opetusministeriössä, Joensuun yliopistossa, Kehitysvammaliiton tutkimusyksikössä ja Heurekassa Hautamäki palasi vuonna 1990 Helsingin yliopiston käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan erityispedagogiikan professoriksi. Professuurin ohessa hän hoiti sekä tiedekunnan dekaanin että varadekaanin tehtäviä vuodesta 1992 vuoteen 2006 asti. Hän on ollut mukana yliopiston hallinnossa ja työskennellyt yliopiston kehittäjänä uransa alusta lähtien.

Vuoden 2000 Ressu, valtiotieteen tohtori Ele Alenius  (yo -45)

Vuoden 2000 Ressu Ele Alenius

Vuoden 2000 Ressu, Ele Alenius

Ele Alenius (s. 1925) on suomalainen poliitikko ja tietokirjailija. Hän oli Suomen Kansan Demokraattisen Liiton kansanedustaja vuosina 1966–77 ja johti puoluetta 1967–79. Alenius toimi toisena valtiovarainministerinä Paasion ja Koiviston hallituksissa vuosina 1966–70. Hän oli Suomen Pankin johtokunnan jäsen 1977–92. Ele Alenius osallistui jatkosotaan jonka jälkeen hän kirjoitti Ressusta ylioppilaaksi. Alenius valmistui valtiotieteen tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1958. Yliopistoura katkesi Aleniuksen poliittiseen aktiivisuuteen, eikä häntä hyväksytty myöskään työväenliikkeen hallitsemaan pankkiin tai osuusliikkeeseen. Uudemmissa kirjoissaan Alenius on kehitellyt ”planetarismiksi” kutsumaansa ajattelua. Vuonna 2011 Tulevaisuudentutkimuksen seura myönsi Aleniukselle tulevaisuuspalkinnon.

Vuoden 1999 Ressu, toimitusjohtaja Hannu Ahjopalo (-yo 68)

Vuoden 1999 Ressu Hannu Ahjopalo

Vuoden 1999 Ressu, Hannu Ahjopalo

Hannu Ahjopalo alkoi heti kirjoitusten jälkeen opiskella Otaniemessä diplomi-insinööriksi pääaiheinaan sovellettu elektroniikka ja tietoliikennetekniikka. Valmistumisensa ja varusmiespalveluksensa jälkeen Hannu jatkoi jonkin aikaa projektitehtävissä korkeakoululla, kunnes siirtyi projektipäälliköksi Instrumentarium Oy:n pieneen potilasvalvontalaitteita valmistavaan Datex-yksikköön. Hannun ura eteni 1980- ja 90-luvuilla tuotekehityksen ja markkinoinnin kautta Datexin johtajaksi, samalla kun yksikkö kasvoi Instrumentariumin suurimmaksi divisioonaksi ja alansa markkinajohtajaksi koko maailmassa. Instrumentariumin siirryttyä GE Healthcaren omistukseen Hannu jatkoi työtään terveysteknologia-alalla toimivien suomalaisten yritysten hallitusten jäsenenä ja neuvonantajana.

Hannun luokkatovereidensa kanssa aloittama aktiivinen afroamerikkalaisen rytmimusiikin harrastus jatkui mm. hänen työyhteisöön perustamassaan Vallilan Elävän Rytmimusiikin Kerhossa ja ystäville järjestetyissä Late Summer Night Blues-tapahtumissa.

Hannu Ahjopalon puhe.

Vuoden 1998 Ressu, professori Risto Alapuro (yo -63)

Vuoden 1998 Ressu Risto Alapuro

Vuoden 1998 Ressu, Risto Alapuro

 

Risto Alapuro (s. 1944) oli sosiologian professori Helsingin yliopistossa vuosina 1991–2010, mitä ennen hän toimi vuosina 1986–91 Jyväskylän yliopiston sosiologian professorina. Vuosina 2005–2009 Alapuro oli akatemiaprofessori. Alapuro väitteli valtiotieteiden tohtoriksi vuonna 1973 Helsingin yliopistossa. Alapuro on ollut tutkijana Michiganin yliopistossa vuosina 1973–74, Pariisissa 1980–81 ja Moskovassa 1990–91. Alapuro on kansainvälisesti tunnettu tutkija, joka keskittyy Suomen historialliseen ja poliittiseen sosiologiaan. Hän on Tiedeakatemian jäsen vuodesta 1993 ja Academia Europæan jäsen vuodesta 1998.

Vuoden 1997 Ressu, Tasavallan presidentin kansliapäällikkö Jaakko Kalela (yo -62)

http://evo.dy.fi/exitium/ressut/wp-content/uploads/2016/03/Vuoden Ressu 1997 Jaakko Kalela

Vuoden 1997 Ressu, Jaakko Kalela

 

Jaakko Kalela työskenteli 33 vuotta tasavallan presidentin avustajana, ensin ulkopoliittisena neuvonantajana ja myöhemmin myös presidenttien Koivisto ja Halonen kansliapäällikkönä. Vuonna 2005 hän siirtyi 2005 Suomen suurlähettilääksi Tallinnaan Jaakko Kalela on valtiotieteen lisensiaatti  ja  toimi aikaisemmin mm. Suomen Akatemian tutkimusassistenttina ja Ulkopoliittisen tutkimuslaitoksen johtajana.

Vuoden 1996 Ressu, primaballerina Niina Hyvärinen (yo -91)

Vuoden 1996 Ressu Nina Hyvärinen

Vuoden 1996 Ressu, Nina Hyvärinen

Nina Hyvärinen aloitti heti kirjoitusten jälkeen opiskelut Kansallisbaletissa. Käänteentekevää hänen urallaan oli vuonna 1993 kun hän tanssi Odette/Odilen Joutsenlammessa. Hän työskenteli Kansallisoopperan primaballerinana klassisissa baletissa, mutta oli myös lahjakas, fantastinen moderni tanssija, jonka tekniikka oli ainutlaatuinen. Nina työskenteli monien suomalaisten ja ulkomaalaisten tanssijoiden ja koreografien, kuten Carolyn Carlsonin ja Tero Saarisen, kanssa. Hän kokeili myöhemmin myös intialaisia, afrikkalaisia ja japanilaisia tanssimuotoja.