Vuoden Ressun valintaperusteet
1§ Vuoden Ressun valitsee Ressut ry:n hallitus vuosittain entisten ja nykyisten ressujen ja Ressun henkilökuntaan kuuluvien ja kuuluneiden keskuudesta.
2§ Vuoden Ressuksi valitaan henkilö, joka toiminnallaan on erityisen ansiokkaasti osoittanut Ressun ja ressulaisuuden myönteisen merkityksen työelämässä tai muuten yhteiskunnassa menestymiselle, tai vaalinut Ressun perinteitä. Valinnassa huomioidaan monimuotoisuus, mukaan lukien toimiminen yhteiskunnan eri osa-alueilla.
3§ Ressut ry:n jäsenet, Ressun oppilaskunta ja opettajakunta ja muut Ressua lähellä olevat henkilöt ja järjestöt voivat tehdä Ressut ry:n hallitukselle ehdotuksia Vuoden Ressuksi valittavasta henkilöstä. Ehdotukset perusteluineen pyydetään toimittamaan Ressut ry:n hallitukselle hyvissä ajoin ennen seuraavaa Ressun päivää.
4§ Vuoden Ressu julkistetaan vuosittain Ressun päivän yhteydessä.
Nämä valintaperusteet on hyväksytty Ressut ry:n hallituksen kokouksessa 13.12.2022.
Vuoden Ressut
2024: Sosiologian professori Anssi Peräkylä (yo -76)
Vuoden Ressu 2024 Anssi Peräkylä
Anssi Peräkylä (s. 1957) on Helsingin yliopiston sosiologian professori. Hän on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta monilla sosiaalitieteen alueilla liittyen elämän peruskysymyksiin, kuten kuolemaan, sairauteen, ihmismieleen ja -ruumiiseen.
Peräkylä valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 1985. Tohtoriksi hän väitteli Lontoon yliopistossa vuonna 1992. Vuosina 2019–2023 Peräkylä tutki akatemiaprofessorina narsistisen persoonallisuuden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen välisiä yhteyksiä.
Peräkylän tutkimusalaa on välitön sosiaalinen vuorovaikutus eli keskustelut ja sanaton viestintä, ja tutkimuskohteet ovat vaihdelleet AIDS-neuvonnasta arkiseen vuorovaikutukseen. Tutkimuksessaan Peräkylä yhdistelee luovasti erilaisia lähestymistapoja ja tutkimusmenetelmiä. Tutkimustyön ohella Peräkylä toimii psykoterapeuttina.
Peräkylä on yksi eniten siteeratuista suomalaisista yhteiskuntatieteilijöistä. Hän on julkaissut lukuisia artikkeleita ja kirjoja kansainvälisillä ja kotimaisilla foorumeilla. Lisäksi Peräkylä on luennoinut kutsuttuna yliopistoissa neljällä eri mantereella.
2023: Tasa-arvotutkija ja -vaikuttaja Siri Chilazi (yo -06)
Vuoden Ressu 2023 Siri Chilazi
Siri Chilazi (os. Uotila, s. 1987) on maisteri ja MBA maineikkaasta yhdysvaltalaisesta Harvardin yliopistosta, johon hän pääsi opiskelemaan ensimmäisenä Ressun lukion opiskelijana. Nykyään Chilazi työskentelee naisten ja miesten välisen tasa-arvon tutkijana yliopiston Harvard Kennedy Schoolissa.
Elämäntyökseen Chilazi on kertonut sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen työelämässä. Tutkimustyön ohella hänet tunnetaan valovoimaisena esiintyjänä, joka osaa osoittaa tutkimuksensa merkityksen myös käytännössä. Puhujana ja neuvonantajana Chilazi on työskennellyt useiden kansainvälisten suuryritysten kanssa ja esiintynyt alan konferensseissa ympäri maailman. Hänen työtään ovat esitelleet monet johtavat mediat, kuten New York Times, Wall Street Journal, Forbes ja Harvard Business Review.
Chilazi on historian ensimmäinen IB-linjalta valmistunut Vuoden Ressu.
2022: Aivotutkija Katri Saarikivi (yo -03)
Vuoden Ressu 2022 Katri Saarikivi
Katri Saarikivi (s. 1983) on psykologian maisteri ja väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä.
Saarikivi keskittyy tutkimuksessaan empatian ja hyvän vuorovaikutuksen mekanismeihin. Hänen tutkimuskohteensa, kuten työelämän verkkoviestintä, ovat olleet korona-aikana hyvin ajassa kiinni. Akateemisessa maailmassa Saarikivi on johtanut muun muassa monitieteistä, oppimisen ilmiöitä tutkivaa CREDU-projektia ja empatiaan keskittynyttä HUMEX-hanketta.
Suurelle yleisölle Saarikivi on tullut tunnetuksi myös tieteen popularisoijana, sillä hän toimii Ylen kolumnistina ja puhuu ahkerasti tutkimusaiheistaan esimerkiksi erilaisissa työelämätapahtumissa. Yhdeksi tavoitteekseen Saarikivi on maininnut ”tieteen menetelmän demokratisoinnin”.
Saarikivi edustaa uudenlaista tieteentekijöiden sukupolvea, joka tarttuu ajankohtaisiin kysymyksiin ja on luontevassa vuorovaikutuksessa yleisön kanssa. Hän on ensimmäinen 2000-luvulla ylioppilaaksi valmistunut Vuoden Ressu.
2021: Entinen ministeri ja pankinjohtaja Seppo Lindblom (yo -54)
Vuoden Ressu 2021 Seppo Lindblom
Valtiotieteiden tohtori Seppo Lindblom (s. 1935) tunnetaan arvostettuna ja asiantuntevana vaikuttajana ja talousmiehenä. Lisäksi hän on rehti, avoin ja konstailematon Stadin kundi.
Lindblom tuli Ressun oppilaaksi pian sodan päättymisen jälkeen, vuonna 1946. Ylioppilaaksi valmistuttuaan hän jatkoi opiskelemaan kansantaloustiedettä ja työllistyi ekonomistiksi Suomen Pankkiin. 1960-luvun lopulla silloinen pääministeri Mauno Koivisto palkkasi Lindblomin poliittiseksi sihteerikseen, mistä alkoi vuosikymmenten mittainen yhteistyö ja ystävyys.
Kenties näkyvimmät työnsä Lindblom teki kauppa- ja teollisuusministerinä (1972 ja 1983–1987) sekä Postipankin pääjohtajana (1988–1995). Tämän lisäksi hän on vaikuttanut muun muassa Suomen Pankin johtajana ja johtokunnan jäsenenä, Työväen Taloudellisen tutkimuslaitoksen johtajana, valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkönä ja ahkerana kirjailijana.
– Ressun hengen idean voi ehkä parhaiten tavoittaa ruohonjuuritasolta eli koulun pihalla keskustelevien oppilaiden arkisista sanoista. Silloin se omien kokemusteni mukaan tarkoittaisi stadilaista rehtiyttä, toveruutta ja oikeudenmukaisuutta ja sen rinnalla rohkeutta, jolla näitä arvoja ollaan valmiit avoimesti puolustamaan, Lindblom itse luonnehtii.
Video: Ressun päivä 12.10.2021
2020: Rehtori Ari Huovinen ja virka-apulaisrehtori Veli-Pekka Lehtinen
Ressun päivää vietettiin vuonna 2020 mieleenpainuvissa merkeissä, sillä Kalevankadun koulurakennuksen mittava korjaushanke oli pitkän urakan jälkeen valmistunut vuodenvaihteessa 2019-2020 ja vanhat ressut pääsivät tuolloin tutustumaan uudistettuihin tiloihin.
Vuoden Ressut 2020 Veli-Pekka Lehtinen ja Ari Huovinen
Vuoden ressut ovat tähän asti olleet koulun entisiä oppilaita. Halusimme tällä kertaa valita Ressun lukion rehtori Ari Huovisen ja virka-apulaisrehtori Veli-Pekka Lehtisen vuoden ressuiksi 2020. He ovat olleet keskeisissä rooleissa ressuille tärkeän Kalevankadun koulurakennuksen saneerausprojektissa. Koulu ei välttämättä olisi enää Kalevankadulla ilman Ressun lipun korkealla pitämistä. Molemmat palkitut ovat olleet Ressussa töissä parikymmentä vuotta, ja heidän muita projektejaan vuosien varrelta on mainittu Pärskeiden numerossa 3/2019-2020.
Meille ressuille tuttu koulurakennuksemme ei ole vain rakennus, vaan se on osa ressulaisuutta. Ressulaisuus tarkoittaa sitä, että eri kunnista ja kaupunginosista tuleville ressuille koulumatkasta ei tule ylitsepääsemätön, koska koulu on keskeisellä sijainnilla Helsingin keskustassa. Ressulaisuus tarkoittaa monelle uutta arkea Helsingin keskustassa. Ressulaisuus tarkoittaa sitä, että hyppytunnilla voi mennä kaupungille. Ressulaisuus tarkoittaa iltoja Ruttopuistossa ja koulun juhlia Vanhassa kirkossa.
Meille ressuille koulurakennus Kalevankadulla symboloi paljon: samanhenkisten ihmisten löytämistä, elinpiirimme laajentumista, lukioaikojemme vapautta ja jatkuvuutta ressusukupolvien välillä, ja siksi koulun toiminnan jatkaminen siellä on tärkeää. On myös hienoa, että koulun toiminta saa tarvittavaa lisätilaa läheltä Ruoholahdesta.
Ressut ry:n hallitus halusi Vuoden ressujen 2020 valinnallaan osoittaa kiitollisuutta tarmokkaasta Ressun lukion perinteiden vaalimisesta ja puolien pitämisestä. Koulun johto ja henkilökunta rakentavat perustan Ressulle, jonka päälle ressut voivat rakentaa tulevaisuutensa. Haluamme Vuoden ressu 2020 -palkinnoilla kiittää Ari Huovista ja Veli-Pekka Lehtistä ressusukupolvien eteen tehdystä työstä. Ressuyhteisömme on avoin samanhenkisille ja on enemmän kuin Ressun käyneet ja siellä opiskelevat.
2019: Tekniikan tohtori, dosentti Ulla Tapaninen (yo -88)
Vuoden Ressu 2019 Ulla Tapaninen
Ulla Tapaninen (s. 1969) valmistui vuonna 1993 Teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden laitokselta, jossa valmistui myös väitöskirja logistiikasta vuonna 1997. Master of Philosophy -tutkinto on suoritettu Englannissa Cranfieldissa vuonna 1996. Vuosina 2006–12 Ulla toimi merenkulun logistiikan professorina Turun yliopistossa, jossa hänellä on yhä alan dosentuuri.
Tapaninen on toteuttanut useita muutosprojekteja kehitys- ja ympäristöpäällikkönä Finnlines-varustamossa (1996 – 2005) ja myöhemmin ESL Shipping –varustamon hallituksessa keskittyen erityisesti vastuulliseen yritystoimintaan.
Vuodesta 2012 Ulla Tapaninen on toiminut Helsingin kaupungilla kansainvälisten liikennehankkeiden, älymeriliikenteen sekä liikenne- ja logistiikka-alan parissa. Isoimpia hankkeita ovat olleet mm. Tallinna-tunnelin esiselvitykset. Joulukuussa 2018 hän aloitti kaupunginkanslian elinkeino-osastolla uuden yrityspalvelut-yksikön päällikkönä.
Ressulaisuus tarkoittaa Ullalle ”laajakatseista yhteiskunnan tarkastelua, elinikäistä oppimista ja uusiin haasteisiin tarttumista.”
Ulla Tapaninen on julkaissut useita kymmeniä tutkimusraportteja ja lehtiartikkeleita. Hän on haluttu puhuja alan tilaisuuksissa ja on osallistunut aktiivisesti logistiikka-alan kehittämiseen mm. Suomen logistiikkafoorumissa. Kirjoja: Merenkulun logistiikka (2013) ja Logistiikka ja Liikennejärjestelmät (2018).
Ulla Tapanisen puhe.
2018: Pankkiiri ja tietokirjailija Juuso Salokoski (yo -67)
Vuoden Ressu 2018 Juuso Salokoski
Juuso Salokoski on tehnyt uransa pankkiirina Kansallis-Osake-Pankissa ja Euroopan jälleen-rakennus- ja kehityspankissa. Ressut tuntevat hänet Ressun 125-vuotisjuhlakirjan laatijana ja Eslok ry:n puheenjohtajana vuosina 2011-16.
”Laatiessani oppilasmatrikkelia Ressun juhlakirjaan, hämmästyin miten monta entistä ressulaista oli ollut johtotehtävissä KOP:issa. Vielä enemmän yllätyin, että monet heistä olivat juuri niitä, joiden kanssa olin oli tullut parhaiten toimeen tietämättä, että olivat käyneet Ressua. Ressun henki on siis yhdistää vaikka sitä ei tiedäkään”, kommentoi Salokoski.
Kansallispankissa Juuso Salokoski työskenteli taloudellisella tutkimusosastolla, Moskovan edustustossa, johtavissa tehtävissä ulkomaantoiminnossa ja suurasiakaskonttorin johtajana. Vuonna 1993 hän siirtyi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkiin Latvian ja Liettuan toimistojen päälliköksi. Vuonna 1998 hän ryhtyi yksityiseksi rahoitusalan konsultiksi toimien pankkien saneeraustehtävissä ja projekteissa eri puolilla maailmaa.
Teinivuosinaan hän oli Ressun Taiteellisen Teatterissa näyttelijänä ja Helsingin Teiniyhdistyksen toiminnanjohtajana. Hän oli perustamassa Suomen Antropologi -julkaisua. Kirjoja: Rahasta (1991), Antilooppikortteli (1999), Maailmantalouden pohjavirtoja (2009) sekä Sotilaita, pappeja ja vahvoja naisia, sysmäläisiä kartanosukuja (2014).
Juuso Salokosken esitys ja puhe.
2017: Lääketieteen ja kirurgian tohtori, neurologian emeritusprofessori Markku Kaste (yo -60)
Vuoden Ressu 2017 Markku Kaste
Neurologian emeritusprofessori Markku Kaste (s. 1941) on kautta maailman tunnettu aivoverenkiertohäiriöiden (AVH) tutkija ja hoitojen kehittäjä, hän kuuluu maailman kymmenen arvostetuimman AVH-tutkijan joukkoon. Suomeen on hänen johdollaan kehitetty eräs maailman parhaiten järjestetyistä aivoverenkiertohäiriöiden akuuttihoidoista.
Markku Kaste on viimeksi toiminut Helsingin yliopiston neurologian professorina ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan neurologian klinikan ylilääkärinä. Kaste oli mukana perustamassa vuonna 1982 Nordic Stroke Societyn, 1996 European Stroke Initiativen, 2006 World Stroke Organizationin ja 2007 Finnish Stroke Societyn. Hän on toiminut aivoverenkiertohäiriöiden maailman arvostetuimman tieteellisen lehden, Stroke:n, Euroopasta vastaavana toimittajana 2000-05 ja toimii edelleen lehden konsultoivana toimittajana.
2016: Korkeimman oikeuden presidentti Timo Esko (yo -71)
Vuoden 2016 Ressu, Timo Esko
Korkeimman oikeuden presidentti Timo Esko (s. 1952) on ominaisuuksiltaan ressujen ressu eli konstailematon, luotettava, asioihin hyvin perehtyvä sekä itsenäinen ja periaatteellinen. Nämä ominaisuudet edustavat ressulaisuutta sen parhaassa merkityksessä. Ne ovat myötävaikuttaneet hänen merkittävään työuraansa ja rakentaneet hänen henkilökohtaista laajaa arvostustaan.
Timo Eskon ura oikeustieteilijänä on ollut poikkeuksellisen laaja-alainen ja menestyksekäs. Juristiksi valmistumisensa jälkeen hän on toiminut Helsingin yliopistossa tutkijana ja opettajana vuodet 1976-87, asianajajana vuodet 1992–2006, korkeimman oikeuden oikeusneuvoksena vuodet 2006–12, Turun hovioikeuden presidenttinä vuodet 2012-15 ja 1.1.2016 lukien korkeimman oikeuden presidenttinä. Lisäksi Esko on toiminut Helsingin yliopiston hallintojohtajan vaativassa tehtävässä vuodet 1987-92 sekä laajalevikkisen oikeustieteellisen aikakausikirjan Defensor Legiksen päätoimittajana vuodet 1994-2006.
2015: Toimittajat Riku Rantala ja Tuomas Milonoff (yo -94)
Vuoden 2015 Ressut Riku Rantala ja Tunna Milonoff
Toimittajat Riku Rantala (s. 1974) ja Tuomas “Tunna” Milonoff (s. 1974) ovat työlleen omistautuneita ressuja, jotka ovat rämäpäisellä ja kunnianhimoisella tavalla saaneet suomalaiset tuntemaan maailmaa paremmin. Rantala ja Milonoff tutustuivat toisiinsa Ressun lukiossa vuonna 1991.Vuoden 2015 Ressut Riku Rantala ja Tunna Milonoff
Miesten persoonia kuvaa se, että ylioppilaskirjoitusten jälkeen Rantala lähti inttiin, mutta Milonoff Intiaan. Myöhemmin Milonoff innosti Rantalankin reissaamaan, ja syntyi unelma: maailmanympärimatka, joka rahoitettaisiin kuvaamalla tv-sarja. Näin syntyi Madventures-sarja, jonka esitysoikeudet on sittemmin myyty lähes 200 maahan. Radio- ja tv-sarjojen ja kuuden Mad-tietokirjan tuotanto on palkittu mm. vuonna 2012 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla ”maantieteen ja maailman tuntemuksen edistämisestä erityisesti nuorisoa kiinnostavalla tavalla”.
Tällä hetkellä miehet tuottavat mm. Yleisradiolle Venla-palkittua, dokumentti-elokuvia esittävää transmediasarjaa Docventuresia ja pyörittävät omaa Gimmeyawallet Productions Oy –tuotantoyhtiötään.
2014: Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty (yo -97)
Vuoden 2014 Ressu, Laura Räty
Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty tavoittaa nykyisellä toiminnallaan monen ikäisiä helsinkiläisiä tulevista puhumattakaan. Täten hän on osoittanut Ressun ja ressulaisuuden myönteisen merkityksen työelämässä ja yhteiskunnassa menestymiselle sekä ylläpitänyt ja vahvistanut Ressun hyvää mainetta.
”Minulle ressuus on koko elämänmittainen kunniatehtävä. Kouluna Ressu vaikutti voimakkaasti elämänuran valintaani ja sytytti palon yhteisten asioiden hoitamiseen.”
Räty on työskennellyt lääkärinä muun muassa HUS Hyvinkään sairaalassa. Hän on myös toiminut Helsingin kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä sekä valtuustoryhmän puheenjohtajana. Vuosina 2014–15 hän toimi Stubbin hallituksen sosiaali- ja terveysministerinä. Räty oli vuosina 2013–14 myös Kevan hallituksen puheenjohtaja. Räty valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 2006.
2013: Professori Heikki Räisänen (yo -60)
Vuoden 2013 Ressu Heikki Räisänen, yo 2013
Emeritusprofessori Heikki Räisänen (1941–2015) oli suomalainen teologian tohtori, joka toimi vuosina 1975–2006 Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan Uuden testamentin eksegetiikan professorina. Lisäksi Räisänen toimi Suomen Akatemian tutkijaprofessorina 1984–94 ja akatemiaprofessorina 2001–06. Eläkkeelle siirryttyään Räisänen jatkoi oppiaineensa dosenttina.
2012: Pääkonsuli Johannes Koroma (yo -62)
Johannes Koroma (s. 1943) oli Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton ensimmäinen toimitusjohtaja 1993–2003. Sitä ennen hän toimi sanomalehti Uuden Suomen päätoimittajana 1976–1989. Hän jäi eläkkeelle 60-vuotiaana ja toimii erilaisissa yhteiskunnallisissa tehtävissä, kolumnistina ja puhujana. Tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi Koromalle pääkonsulin arvonimen vuonna 2009. Sotilasarvoltaan Koroma on kapteeni.
2011: Oikeustieteen professori Kaarlo Tuori (yo -67)
Vuoden 2011 Ressu Kaarlo Tuori
Yleisen oikeustieteen professori, akatemiaprofessori Kaarlo Tuorin ”työlle on ominaista syvällinen oikeusteorian ja -filosofian tuntemus sekä laaja eri maiden perustuslakien tuntemus. Tuori keskittyy Euroopan valtiosääntöjen moninaisuuteen”.
Oikeustieteellisen tiedekunnan internet-sivuilla luonnehditaan Tuoria seuraavasti: “Kaarlo Tuori on arvostetuimpia perustuslain tuntijoita maassamme. Hänen vaikutuksensa voimassa olevaan lainsäädäntöömme ja oikeuskulttuuriimme on ollut monipuolista. Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa hän on usein kuultu asiantuntija. Hänellä on filosofisen lukeneisuuden lisäksi myös käytännön oikeuselämän vankka tuntemus. Teorian ja käytännön, lukeneisuuden ja vastuunoton yhdistelmät ovat ressulaisuuden avaimia.“ Kaarlo Tuorin puhe
2010: Kokki Sami Garam (yo -86)
Vuoden 2010 Ressu Sami Garam
Monitoimimies Sami Garam (s. 1967) on tunnettu muun muassa mediakokkina, juontajana, kolumnistina, Aku Ankka -aiheisten slangiversioiden luojana ja tv-kasvona. Garam on julkaissut useita eri kirjoja. Hän on muun muassa kääntänyt slangiksi Seitsemän veljestä ja kirjoittanut lukuisia keittokirjoja. Hän on myös tehnyt tv-ohjelmaa lapsille ja toiminut kehitysvammaisten ohjaajana.
2009: Muusikko Jukka Kuoppamäki (yo -60)
Vuoden 2009 Ressu Jukka Kuoppamäki
Jukka Kuoppamäki on tullut suurelle yleisölle tutuksi laulajana ja esiintyvänä taiteilijana. Sininen ja valkoinen vuodelta 1972 on sittemmin muuttunut yhdeksi tunnetuimmista klassikoista löytäen tiensä koulukirjoihin, karaokeen ja epäviralliseksi Maamme-lauluksikin se on nimetty. Laulajan ura alkoi kuitenkin jo koulupoikana. Kuoppamäkeä tituleerattiin myös Suomen ensimmäiseksi hipiksi.
Jukka Kuoppamäki on itse esittämiensä laulujen lisäksi säveltänyt yli 1500 kappaletta muiden suomalaisten viihdetaitajien esitettäväksi.
Kuoppamäen laulujen perusjuonteena polveilee syvä kiintymys ihmiseen ja synnyinmaahan, vaikka hän itse onkin viettänyt viime vuosikymmeninä yhä suuremman osan ajastaan ulkomailla.
2008: Vuorineuvos Jorma Eloranta (yo -69)
Vuoden Ressu 2008 Jorma Eloranta
Vuorineuvos Jorma Eloranta on tehnyt mittavan uran suomalaisen teollisuuden ja elinkeinoelämän parissa. Diplomi-insinööri Eloranta on toiminut Metso-konsernin toimitusjohtajana vuodesta 2004 lähtien. Tämän monipuolisen työalan lisäksi hän on luonut lukuisia keskustelevia kontakteja yhteiskunnan eri alojen välille. Vuorineuvokseksi hänet nimitettiin marraskuussa 2007.
Ominaista Elorannalle on ollut erityisesti erilaisten verkostojen, oppimisen ja koulutuksen esiin tuominen yhteiskuntaa kehittävänä voimavarana. Tätä kuvastaa jo hänen toimintansa sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) että Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan (TKY) pääsihteerinä. Lisäksi hän oli aikoinaan aktiivisesti mukana perustamassa Ressut ry -järjestöä.
2007: Amiraali Jan Klenberg (yo -49)
Vuoden 2007 Ressu Jan Klenberg
Amiraali Jan Klenberg (1931–2020) oli puolustusvoimain komentajana 1990–94. Hän monipuolisti suomalaista kuvaa armeijasta olemalla ensimmäinen meriupseeri kyseisessä virassa. Virkakautenaan ja myös sen jälkeen Klenberg loi lukuisia keskustelevia kontakteja yhteiskunnan eri alojen välille. Ominaista hänelle oli myös kansainvälisyys, jonka perustaa loivat jo kouluajan kokemukset sekä erityisesti toimiminen tutkijana Harvardin yliopistossa vuosina 1966-67.
2006: Ylitarkastaja Harri Dahlström (yo -55)
Vuoden 2006 Ressu Harri Dahlström (kuva Seppo Sarkkinen, YLE).jpg
Harri Dahlström (1935–2012) tuli suurelle yleisölle tunnetuksi Luontoillasta, joka on yksi radion ja sittemmin television suosituimmista ja pitkäikäisimmistä ohjelmista. Dahlströmin erikoisalaa ohjelmassa oli kaikki kaloihin ja veteen liittyvä, ja vastaukset olivat niin luontevia ja sujuvia, ettei aivan heti voinut kuvitella äänessä olevan virkamiehen eli maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastajan, jota toimea hän hoiti eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Luontoillan lisäksi hän kirjoitti ja toimitti useita kirjoja, laati lukuisia artikkeleita ja toimi monissa eri luontoalan järjestöissä. Kalojen biologian ohella hän toi esiin oivallisesti myös kalastuksen monia suomalaiseen kulttuuriin ja maailmankuvaan läheisesti liittyviä piirteitä. Yhtenä keskeisistä kimmokkeista tälle uralleen Ressusta vuonna 1955 ylioppilaaksi kirjoittanut Dahlström mainitsi koulunsa ja siellä vireästi jo 1940-luvulla aloitetun luonto- ja muun harrastustoiminnan, jotka ovat vaikuttaneet myös laajemmin yhteiskuntaan.
2005: Kirjailija Hannu Raittila (yo -75)
Vuoden 2005 Ressu Hannu Raittila
Hannu Raittila (s. 1956) on Finlandia-palkinnon saanut ammattilaiskirjailija, joka on tehnyt proosateosten lisäksi muun muassa näytelmiä, kuunnelmia tv-käsikirjoituksia ja elokuvakäsikirjoituksen. Hän kirjoittaa myös lehtiin. Hänen tunnetuimpia proosateoksiaan ovat Ei minulta mitään puutu (WSOY 1998) ja Canal Grande (WSOY 2001). Hannu Raittila on opiskellut Helsingin yliopistossa historiaa ja filosofiaa.
2004: Dosentti Pekka Gronow (yo -61)
Vuoden 2004 Ressu, Pekka Gronov
Pekka Gronow (s. 1943) oli Yleisradion äänitearkistojen päällikkö. Pekka Gronow on tehnyt merkittävän työn musiikkitoimittajana, musiikin tutkijana, kulttuurihistoroitsijana, opettajana ja luennoitsijana, monien unohtuneiden musiikoiden ja heidän tuotantonsa esiintuojana. Pekka Gronow on kansainvälisesti arvostettu tutkija ja asiantuntija, joka on palkittu monilla kansainvälisillä ja kotimaisilla kunnianosoituksilla ja tunnustuspalkinnoilla. Hän on jättänyt lähtemättömästi jälkensä Suomen kevyen musiikin elämään, niin jazziin, bluesiin kuin poppiinkin – alkaen Porin Jazzista. Hän on esimerkillsellä tavalla ollut yhtäaikaa kansainvälinen ja kansallinen, tutkija ja käytännön toteuttajana, opettaja ja musiikin tekijä. Hänessä henkilöityy hyvin ja kauniisti se mitä Vuoden Ressun arvolta odotetaan.
2003: Professori Pentti Siltanen (yo -44)
Vuoden 2003 Ressu Pentti Siltanen
Sydänkirurgian professori Pentti Siltanen (1926–2016) valmistui lääkäriksi 1954, sisätautien erikoislääkäriksi 1961 ja kardiologiksi 1965. Hän oli sydänkirurgisen ryhmän kardiologina thoraxkirurgian klinikassa vuosina 1963–71, joilta vuosilta hän teki kertyneestä synnynnäisten vikojen aineistosta väitöskirjan vuonna 1968. Hän toimi Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sydäntutkimusosaston pitkäaikaisena ylilääkärinä vuosina 1972– 89. Tuohon ajanjaksoon osui sairaalamaailman suuri koronaarikirurgian läpimurto. Hän oli mukana perustamassa Suomen Kardiologista Seuraa vuonna 1967 ja toimi sen varainhoitajana, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana. Vuonna 1991 hänet valittiin seuran kunniajäseneksi.
2002: Oikeus- ja valtiotieteen tohtori Olavi Heinonen (yo -57)
Vuoden 2002 Ressu Olavi Heinonen
Olavi Heinonen (1938–2024) oli korkeimman oikeuden presidentti 1990–2001. Heinonen on korkeimman oikeuden kaikkien aikojen nuorin jäsen. Heinonen nimitettiin korkeimman oikeuden jäseneksi jo 32-vuotiaana hänen olleessaan rikosoikeuden apulaisprofessori Helsingin yliopistossa ja eduskunnan lakivaliokunnan sihteerinä. Heinonen oli aikaisemmin vankilaoikeuden puheenjohtaja 1975–84. Koulutukseltaan Heinonen oli koulutukseltaan oikeustieteen tohtori (1966) ja valtiotieteen tohtori.
2001: Professori Jarkko Hautamäki (yo -67)
Vuoden 2001 Ressu Jarkko Hautamäki
Erityispedagogiikan professori Jarkko Hautamäki (s. 1948) aloitti psykologian opinnot Helsingin yliopistossa vuonna 1968 valmistuen filosofian maisteriksi vuonna 1972. Hautamäki väitteli loogis-matemaattisen ajattelun kehityksestä suomalaisessa peruskoulussa vuonna 1984 Joensuun yliopistossa. Hautamäki on Suomalaisen tiedeakatemian jäsen. Työskenneltyään tutkijana Yleisradiossa, Opetusministeriössä, Joensuun yliopistossa, Kehitysvammaliiton tutkimusyksikössä ja Heurekassa Hautamäki palasi vuonna 1990 Helsingin yliopiston käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan erityispedagogiikan professoriksi. Professuurin ohessa hän hoiti sekä tiedekunnan dekaanin että varadekaanin tehtäviä vuodesta 1992 vuoteen 2006 asti. Hän on ollut mukana yliopiston hallinnossa ja työskennellyt yliopiston kehittäjänä uransa alusta lähtien.
2000: Valtiotieteen tohtori Ele Alenius (yo -45)
Vuoden 2000 Ressu Ele Alenius
Ele Alenius (1925–2022) oli suomalainen poliitikko ja tietokirjailija. Hän oli Suomen Kansan Demokraattisen Liiton kansanedustaja vuosina 1966–77 ja johti puoluetta 1967–79. Alenius toimi toisena valtiovarainministerinä Paasion ja Koiviston hallituksissa vuosina 1966–70. Hän oli Suomen Pankin johtokunnan jäsen 1977–92. Ele Alenius osallistui jatkosotaan, jonka jälkeen hän kirjoitti Ressusta ylioppilaaksi. Alenius valmistui valtiotieteen tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1958. Yliopistoura katkesi Aleniuksen poliittiseen aktiivisuuteen, eikä häntä hyväksytty myöskään työväenliikkeen hallitsemaan pankkiin tai osuusliikkeeseen. Uudemmissa kirjoissaan Alenius kehitteli ”planetarismiksi” kutsumaansa ajattelua. Vuonna 2011 Tulevaisuudentutkimuksen seura myönsi Aleniukselle tulevaisuuspalkinnon.
1999: Toimitusjohtaja Hannu Ahjopalo (-yo 68)
Vuoden 1999 Ressu Hannu Ahjopalo
Hannu Ahjopalo alkoi heti kirjoitusten jälkeen opiskella Otaniemessä diplomi-insinööriksi pääaiheinaan sovellettu elektroniikka ja tietoliikennetekniikka. Valmistumisensa ja varusmiespalveluksensa jälkeen Hannu jatkoi jonkin aikaa projektitehtävissä korkeakoululla, kunnes siirtyi projektipäälliköksi Instrumentarium Oy:n pieneen potilasvalvontalaitteita valmistavaan Datex-yksikköön. Hannun ura eteni 1980- ja 90-luvuilla tuotekehityksen ja markkinoinnin kautta Datexin johtajaksi, samalla kun yksikkö kasvoi Instrumentariumin suurimmaksi divisioonaksi ja alansa markkinajohtajaksi koko maailmassa. Instrumentariumin siirryttyä GE Healthcaren omistukseen Hannu jatkoi työtään terveysteknologia-alalla toimivien suomalaisten yritysten hallitusten jäsenenä ja neuvonantajana. Hannun luokkatovereidensa kanssa aloittama aktiivinen afroamerikkalaisen rytmimusiikin harrastus jatkui mm. hänen työyhteisöön perustamassaan Vallilan Elävän Rytmimusiikin Kerhossa ja ystäville järjestetyissä Late Summer Night Blues-tapahtumissa.
1998: Professori Risto Alapuro (yo -63)
Vuoden 1998 Ressu Risto Alapuro
Risto Alapuro (1944–2022) oli sosiologian professori Helsingin yliopistossa vuosina 1991–2010, mitä ennen hän toimi vuosina 1986–91 Jyväskylän yliopiston sosiologian professorina. Vuosina 2005–2009 Alapuro oli akatemiaprofessori. Alapuro väitteli valtiotieteiden tohtoriksi vuonna 1973 Helsingin yliopistossa. Alapuro on ollut tutkijana Michiganin yliopistossa vuosina 1973–74, Pariisissa 1980–81 ja Moskovassa 1990–91. Alapuro oli kansainvälisesti tunnettu tutkija, joka keskittyi Suomen historialliseen ja poliittiseen sosiologiaan. Hän oli Tiedeakatemian jäsen vuodesta 1993 ja Academia Europæan jäsen vuodesta 1998.
1997: Tasavallan presidentin kansliapäällikkö Jaakko Kalela (yo -62)
Vuoden Ressu 1997 Jaakko Kalela
Jaakko Kalela työskenteli 33 vuotta tasavallan presidentin avustajana, ensin ulkopoliittisena neuvonantajana ja myöhemmin myös presidenttien Koivisto ja Halonen kansliapäällikkönä. Vuonna 2005 hän siirtyi 2005 Suomen suurlähettilääksi Tallinnaan Jaakko Kalela on valtiotieteen lisensiaatti ja toimi aikaisemmin mm. Suomen Akatemian tutkimusassistenttina ja Ulkopoliittisen tutkimuslaitoksen johtajana.
1996: Primaballerina Niina Hyvärinen (yo -91)
Vuoden 1996 Ressu Nina Hyvärinen
Nina Hyvärinen aloitti heti kirjoitusten jälkeen opiskelut Kansallisbaletissa. Käänteentekevää hänen urallaan oli vuonna 1993 kun hän tanssi Odette/Odilen Joutsenlammessa. Hän työskenteli Kansallisoopperan primaballerinana klassisissa baletissa, mutta oli myös lahjakas, fantastinen moderni tanssija, jonka tekniikka oli ainutlaatuinen. Nina työskenteli monien suomalaisten ja ulkomaalaisten tanssijoiden ja koreografien, kuten Carolyn Carlsonin ja Tero Saarisen, kanssa. Hän kokeili myöhemmin myös intialaisia, afrikkalaisia ja japanilaisia tanssimuotoja.